Fairy Wishing Well, viikko 1 / Week 1

Ajattelin, että kuukausittainen päivittäminen olisi ehkä sittenkin liian harvoin, ja päädyin viikottaisiin päivityksiin. Tässä nyt siis niistä ensimmäinen.

Tästä tulee isona tämmöinen: Fairy Wishing Well Kuten allaolevasta kuvasta huomaa, tämä ei tietenkään ole ensimmäinen viikko jona tätä työtä pistelen, mutta tämä on ensimmäinen viikko jona bloggaan tästä joten aloitan laskemisen siitä.

Tästä aloitin maanantaina:



Ja tässä olin menossa tänä aamuna:



Kyllä, työstä tulee tuon koko kankaan kokoinen. Ja siinä on 90 eri värisävyä.

Tällä viikolla en ehtinyt pistelemään ihan niin paljoa kuin olisin halunnut, kun oli juhannus jonka vietin vanhempieni luona, minne en ottanut tätä työtä mukaan kun se ei oikein telineineen ja 90 värisävyineen ole sellaista reissuun mukaanotettavaa sorttia. Olen kuitenkin aivan todella innostunut tämän tekemisestä, on ihanaa katsella miten eri yksityiskohdat pikkuhiljaa omissa käsissä valmistuvat. Pitääkin tästä mennä takaisin pistelemään, kun on päivää vielä ihan kivasti jäljellä. Palaillaan asiaan viikon päästä!



I decided that updating once a month would be too little for me, and so am now trying what updating once a week feels like. Obviously, this is not the week I started stitching this project, but it is the first week I blog about it, so I'll start the count from here. When this project is finished, it will (hopefully) look something like this: Fairy Wishing Well

The first picture is what it looked like on Monday, and the second one is how it looked this morning. Yes, the finished project will cover the whole fabric, and it has 90 colours in it. Just call me crazy for even attempting this.

In spite of the enormity of the project, I love stitching it. It's wonderful to see all the little details become completed by my own hands and, little by little, form an amazingly beautiful picture that will look great on our living room wall. There's still a good bit of today left, so I'll get back to work now. See you in a week!

Uusi blogi, uudet kujeet / New blog, new rules

Halusin muuttaa blogini nimeä, neulenurkkaus ei nimittäin enää oikein kuvaa sisältöä nyt kun olen innostunut ristipistoista. Samalla vaihdoin ulkoasua ja url-osoitteestakin lähti sekä virtuaalivalo että neulenurkkaus pois. Nimi Heli's Stitchery kuvaa blogiani oikein hyvin ja on myös sopivan ytimekäs käytettäväksi.

Nimenmuutoksen lisäksi muutan myös kirjoittelutottumuksiani: aikaisemmin julkaisin täällä tekstejä lähinnä vain valmiista töistä, keskeneräisiä en juurikaan täällä esitellyt. Julkaisutahti oli kuitenkin sillä periaatteella niin vähäinen, että kynnys tekstien kirjoittamiseen kasvoi loppujen lopuksi sellaiseksi että se alkoi tuntua työläältä. Niinpä esimerkiksi tuossa alla olevassa kuvassa olevat ihanat lahjat jäivät esittelemättä. Nyt aion tehdä niin, että kirjoitan tänne aina joka kuun alussa tekstin, jossa esittelen sellaiset keskeneräiset työni, jotka ovat edellisen kuukauden aikana edistyneet, siinä vaiheessa missä ne olivat sen kuun lopussa. Koska minulla on nyt kesken vain kaksi isoa työtä, kirjoittelen seuraavan tekstin todennäköisesti sitten heinäkuun alussa, ja esittelen siinä tämän kuun aikana edistämiäni töitä. Kun kirjoitan tänne vähintään kerran kuussa, en vieraannu blogistani niin täysin kuin aikaisemmin. Valmistuneet tietysti esittelen entiseen malliin eli heti kun mahdollista.



Kuvassa komeilee kaksi ihanaa ristipisteltyä lahjaa, jotka olen saanut jo kauan sitten mutta joita en aikaisemmin saanut aikaiseksi esitellä. Suloinen kissakoriste on Lennun käsialaa, punainen pistelijän roskis (joka on sekä kaunis että aivan todella hyödyllinen) puolestaan blogittoman Ritvan tekosia. Kumpikin lahja pääsi koristamaan pistelynurkkaukseni lamppua. Myöhästyneet kiitokset! :)



I decided to make some changes to my blog, and this is how it turned out. I think Heli's Stitchery is a nice and descriptive name, and I really like the green colour scheme.

In addition to these changes in appearance, I am also going to change the rate at which I post to this blog. I used to just post about finished projects, but as my projects are almost always very large and time-consuming, I ended up posting only a couple of times per year, which is too seldom for me. From now on, I will post an entry at the beginning of each month, and in that entry I will present the progress I have made on each of my projects during the month that has passed. This way, I will not become as much of a stranger to my own blog as I have been these past couple of years. Of course, I will still present my finished pieces as soon as they are finished.

In the picture above are a couple of lovely gifts I received some time ago but never got around to posting about. The cute cat was stitched by Lennu and the beautiful dark red pouch (for putting all the yarn/floss scraps in so you don't have to make trips to the trash bin while you're working) was made by Ritva who doesn't have a blog. Belated thanks! :)

Enkeli - An Angel

Kiitos kommenteista hääsiunaukseen, ne lämmittävät kovasti mieltä. Ei tunnu siltä että ihan pelkille seinille täällä kirjoittelee.

Tänne tulla tupsahtaa nyt uusi päivitys näin lyhyen ajan sisään edellisestä, mutta tämä on todennäköisesti vain kertaluontoinen anomalia, eikä jää tavaksi. Teen edelleen käsitöitä omaan, verkkaiseen tahtiini eivätkä projektit ole yhtään pienentyneet täällä viime aikoina nähdyistä... Nyt tuli kuitenkin yhtäkkiä akuutti tarve hillitylle, yksinkertaisen kauniille enkelikortille kun erään rakastetun työkaverin isä menehtyi.

Ilmoitin itseni vapaaehtoiseksi pistelemään kortin, vaikka aikataulu olikin tiukka. Tiedon kortin tarpeesta sain viime viikon torstaina, ja kortti piti olla valmiina annettavaksi kello 8 tämän viikon maanantaina. Torstai-iltapäivä kului nettiä selatessa, sopivaa ilmaiseksi tai halavalla ladattavaa mallia etsiessä, ja perjantaina töitten jälkeen soitin Violariumin Lennulle, että voisiko hän tuoda lauantaisiin Oupsi-pikkujouluihin jotain sinisiä pistelykankaita valkattavaksi. Niitä kankaitahan sitten tuli näytille useampaa sorttia, ja sain niistä valikoitua mieleiseni. Pistelin enkelin lauantain aikana loppuun, viimeistelin kortin sunnuntaina ja maanantaina (vapaapäivänä!) heräsin kuudelta kuskaamaan korttia bussikyydillä työpaikalleni. Työkaverit, jotka kortin saajan paremmin tunsivat, sanoivat että on ihan hänen näköisensä kortti. Hyvä että kelpasi, en kerta ole vielä kovin kokenut tiheälle kankaalle yhden yli pistelijä.

Malli: Cross Stitchers Clubin In The Clouds
Lanka: DMC
Kangas: jotain pellavaa Violariumista
Koko: pistelty alue noin 40x40 pistoa





Ylemmässä kuvassa (salamalla olettu) näkyvät värit suunnilleen oikein, mutta alempi kuva (ilman salamaa otettu) on muuten parempi.


A co-worker lost her father a couple of weeks ago, and we wanted to show our sympathy to her. I got the honour of stitching her an angel card. The upper image shows the colours about right, but the lower one is otherwise better.

Pattern: In the Clouds from Cross Stitchers Club
Floss: DMC
Fabric: a linen from Violarium
Size: the stitched area is about 40 stitches wide and 40 stitches high

Elämää ja hääsiunaus / Life and a Marriage Blessing

Täällä on ollut hiljaista melko pitkään. Työn alla on ollut paitsi Suuri Salainen, myös opiskelijasta työttömän kautta työssäkäyväksi siirtyminen. Työttömyyteni kesti tammikuusta elokuuhun, sitten sain osa-aikaisen tuntiopettajan pestin Pohjankartanon yläasteelta kotikaupungistani. Opetan nyt englantia yhteensä kuusi tuntia viikossa kahdelle ysiluokalle (kolme tuntia viikossa per luokka). Työkaverit ovat maailman ihanimmat, olen saanut heiltä aivan uskomattoman paljon tukea ja apua tässä opettajantyötä harjoitellessa (auskuvuosi on toki käyty opiskeluaikana, mutta ei se aivan täysin valmista oikeaan opettajantyöhön, paljon jää harjoiteltavaa ja opeteltavaa ensimmäiselle oikealle työvuodelle). Oppilaistakin tykkään, ja tuntuu että tunne on molemminpuolinen. Ainakin toinen opettamistani ysiluokista on erittäin hartaasti toivonut ja rukoillut, että lähtisin toiseksi valvojaksi heidän luokkaretkelleen maaliskuussa. Palkkaa tämmöisellä viikkontuntimäärällä ei tule paljoa, mutta sen verran kuitenkin että sillä pärjää jos ei mitään isoja hankintoja tee. Työsopimus on tehty kesäkuulle asti ja töissä on kivaa. Olen onnellinen.

Välillä saan tehdä omien tuntieni lisäksi muiden opettajien sijaisuuksia, viimeksi tein pari viikkoa sitten kolmen päivän sijaisuuden lukion enkunopettajana (Madetojan musiikkilukio toimii samoissa tiloissa Pohjankartanon yläasteen kanssa, ja sieltä oli yksi enkunope sairastunut). Lämmitti kovasti mieltä viime viikolla kuulla sijaistamaltani opettajalta, että lukiolaiset olivat kehuneet minua hänelle, sanoneet että olen mukava ja että kielioppiasiat (liitekysymykset, paljoussanat, sidesanat) tulivat minun kanssa hyvin selviksi.

Minulla on kivaa töissä, ja se näkyy sekä oppilaille että muille opettajille, ja ehkä hyvä tuuleni vähän tarttuukin välillä. Tunnen itseni niin onnekkaaksi, kun sain tämän työpaikan, jossa saa tehdä kivaa työtä, on ihanat työkaverit ja mukavat oppilaat, ja josta tulee vielä palkkaakin sen verran että sillä pärjää kun harkiten elää! Nyt voin aivan valehtelematta sanoa, että olen Onnellinen.

Mutta se elämästä, siirrytäänpä itse asiaan. Suuri Salainen on valmistunut, ja tässä se on:



Kuva ei nyt ole paras mahdollinen, kun jouduin ottamaan sen salamalla enkä viitsinyt alkaa irrottamaan lasia kuvauksen ajaksi (minun piti laittaa lasi paikalleen vasta kuvauksen jälkeen, mutta tietysti unohdin). Ja näkyy olevan vielä vinossakin tuo taulu, vaikka koitin sen mahdollisimman hyvin tuohon sohvalle asetella. Mutta eiköhän siitä saa jonkinlaisen idean siitä, millainen työ on kyseessä.

Tätä oli muuten mukava tehdä, mutta minä en pidä jälkipistoista. Alueesta pitäisi tulla kerralla valmis, niin ettei sinne enää tarvitsisi myöhemmin palata mitään ääriviivoja ym. yksityiskohtia täydentämään! Puoli vuotta tähän meni kaikenkaikkiaan, ja kolme viikkoa etsin kehyksiä. Sitten löytyi Torikadulta Galleria Printistä (Oululaiset huom: siellä on hyvä kehysvalikoima ja ystävällinen palvelu!) juuri oikeanlaiset ja tänään kerkesin koota taulun valmiiksi.

Tämä meni häälahjaksi eräälle ystäväparille.

Malli: Apache Marriage Blessing
Langat: DMC
Kangas: 14-count Antique White Aida
Koko: 196 x 183 pistoa / 35,6 x 33 cm


It's been quiet here for a while, I've been working on a Big Secret and there has also been a big change in my life: I've got a job! I graduated from the Master's Program at Oulu University last Christmas, and spent the spring fruitlessly searching for a job. I had already given up hope on getting any job at all this year, when suddenly one morning in August a school principal calls me and asks if I want to come and teach English six hours a week at a nearby secondary school. I have the job until summer, and so far it's been a blast. My workmates are amazing, they've helped me out with a lot of practical stuff that is new to me since I'm only just starting out as a teacher. I've found out that I love teaching, it's exactly the right kind of job for me, I feel it's something that I want to keep doing for the rest of my life! I'm so happy that I got this job and the chance to try my hand at teaching. I feel so incredibly lucky.

But so much about life, and on to the more important stuff. I've completed my Big Secret Project! It's in the photo above, a wedding present for a couple of friends who got married a few months ago.

Pattern: Apache Marriage Blessing
Floss: DMC
Fabric: 14-count Antique White Aida
Size: 196 x 183 stitches / 35,6 x 33 cm

This project was nice to make, I love the nature theme and like the peaceful colours. The only downside were the many backstitches, since I don't like doing them.

On täällä elämää...

...vaikka blogi onkin ollut hiljainen. Olen vain tässä ollut niin kiireinen totutellessani työttömän maisterin elämään, etten ole ehtinyt päivittämään. :P No ei suinkaan, vaan kyse on vain siitä, että kun ei ole ollut valmista käsityötä pistää näytille, niin ei sitten ole tullut päivitettyäkään. Se isotöinen häälahja on edelleen kesken, nyt jo kolme viikkoa aikataulusta jäljessä (häät oli 27.6.). Sitä täällä on ahkerasti pistelty, ja aika hyvin se on edennytkin. Niin ja sitten liityin Oupsiin - taisin olla viimeinen, joka sinne tällä haavaa otettiin kun porukka on jo melkoisen kokoinen. Tapaamisissa on kyllä ollut vielä kivempaa kuin osasin odottaa.

Mutta on täällä muutakin tehty. Osteltu kirjoja:



Ahem, eihän täällä ketään Joan Elliott -fania asu... Hänen ristipistomallinsa ovat niin veikeitä, minun tyylisellä tavalla hassuja ja kepeitä, ja esimerkiksi Bewitching Cross Stitch -kirjasta haluaisin tehdä lähes jokaisen mallin. Nuo kaksi muuta ovat enemmän fifty-fiftyluokkaa, mutten kadu niidenkään hankkimista, niin paljon ihanuuksia niistäkin löytyy.

The New Cross Stitcher's Bible oli ihan heräteostos. Olen nyt selaillut sen läpi kertaalleen, ja huomaan jo nyt, että se tulee olemaan erittäin hyödyllinen kirjontapisto-ohjeineen, lukuisine pistelymalleineen sekä viimeistely- ja pistelyvinkkeineen.

Villit Silmukat: Sukkia -kirjassa on erikoisia, veikeitä ja myös ihanan romanttisia sukkaohjeita. Haluan tehdä heti ainakin muutaman mallin, kunhan saan keskeneräisiä pois neulekorista.

Pipareista pitsikakkuun ja Suuri Kasvisruokakeittokirja ovat molemmat hintansa arvoisia. Ensimmäisessä on valtavat määrät makeita ja suolaisia leivonnaisia (mm. turkinpippuriässät, erilaisia kakkuja ja kääretorttuja, karjalanpiirakat), toinen on täynnä erilaisia kasvisruokaohjeita (paljon piirakoita ja pikkusuolaisia). Molemmat kirjat ostin Oulun kirjamessuilta.

The Big Book of Juices pitää sisällään yli 400 reseptiä erilaisiin juomiin: mehuihin ja pirtelöihin. Melkein jokaiseen reseptiin tarvitsee mehulingon, ja hankin myös sellaisen tänä kesänä:



Malli on Philips hr1861, ollut minulla käytössä nyt noin kuukauden verran ja tähän mennessä ei ainakaan ole mitään valittamista. Tämän, tehosekoittimen (muutaman vuoden ikäisen Kenwood-yleiskoneeni lisävaruste) ja sitruspusertimen (myöskin samaisen Kenwoodin lisävaruste) avulla olen sitten tehnyt tällaisia mehuja:









ja pirtelöitä:





Ei kyllä yhtään tee mieli enää edes katsoa kaupan mehuihin päin! Näissä on niin paljon enemmän vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita, ettei näitä ja kaupan mehuja voi oikeastaan edes verrata. Ja elimistöä turhaan kuormittavat lisäaineethan näissä on aika minimissä. Ja mitkä ihanat värit, ja herkulliset maut! Olen tehnyt nyt mehua aina joka aamu (nämä mehut on parasta juoda melkolailla heti, että saa kaikki ravintoaineet kehon sisälle ennen kuin ne karkaa) ja pirtelöä silloin tällöin ilalla. Kallista touhuahan tämä on, mutta kyllä ainakin minun mielestä sen arvoista.

Jaa-a, taitaapa olla nukkumaanmenoaika. Näihin tunnelmiin siis jätän teidät nyt. Seuraavat elonmerkit sitten kenties käsityöasioissa. Ai niin, ja noita kuvia voi sitten klikkailla isommiksi jos vaikka haluaa saada teksteistä selvää.